Enkelin siivillä

Komea ilmalento päin puuta - eikä naarmuakaan!

Roy ei voinut uskoa silmiään. Hän oli ollut aivan varma, että Julielle kävisi huonosti, kun tämä kaatui pyörällään. Mutta siinä nainen istui, täysin ehjänä, ja syytti häntä onnettomuudesta! Hänen autonsa ei olut hipaissutkaan Julien pyörää, sen hän olisi voinut vaikka vannoa - pyörä tosin näytti siltä kuin olisi jäänyt jyrän alle. Kummallista. Ja aivan yhtä kummallista olivat lentävät lohet, katoilevat kaukosäätimet ja yllättäen pöydälle ilmaantuvat kirjeet, jotka johdattivat Royta ja Julieta askel askeleelta yhä lähemmäksi toisiaan ja yhteistä tulevaisuutta. Aivan kuin ilkikurisilla enkeleillä olisi sormensa pelissä…